"OISHAN SITÄ ENEMMÄNKI ANNETTAVAA." Ohjaus työssä motivaation ja tuloksen tekijänä.

”Täällä se on sellasta että virka on täytetty, on joku siinä lakisääteisesti tekemässä, se riittää. Yksittäiset ihmiset katoaa organisaatioon. Semmonen työpaikka, missä otetaan huomioon ihmistä ja sen elämäntilannetta… se oli sellanen työpaikka mihin ois halunnu sitoutuakki enemmän, semmoseen paikkaan halus antaakki enemmän sitä panosta. Sitte ko on tämmönen paikka missä ei oo sitä keskustelua ollenkaan, ni ei siihen sitte sillä lailla… enemmän vaan tekkee sitä, vaikka noin lähtökohtasesti tekeeki hyvin työnsä… Mutta se ekstra jää antamatta."

Väitöstutkimukseni haastateltava Tuukka, 30-vuotias, akateeminen tutkinto, sosiaali- ja terveysala

Työssä olevat aikuiset kaipaavat keskustelua, ohjausta ja tukea. Ohjausta on perinteisimmin järjestetty nuorille, oppilaitoksissa opiskeleville ja työttömille työnhakijoille. Tarve ei kuitenkaan katoa minnekään, kun siirrytään työttömyydestä tai opinnoista työhön.

Työelämäohjaus vastaa ohjauksen kysyntään työpaikoilla. Se on työntekijän työn kontekstissa todentuvaa ohjausta: erilaisia toimia, joilla työntekijän omat toiveet, tarpeet ja tavoitteet kuullaan ja otetaan huomioon ja pyritään yhteen sovittamaan työorganisaation olemassaolon, tavoitteiden ja päämäärien kanssa. Parhaimmillaan työelämäohjaus synnyttääkin aidon win-win -tilanteen.  Työntekijä tulee kuulluksi ja huomioiduksi ja pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Ohjauksellisella otteella, kuuntelemalla ja kiinnostumalla jokaisesta yksilöstä, organisaatio löytää ”oikean henkilön oikealle paikalle”.

Ohjaus voi olla tukena ja apuna työntekijän ammatillisessa kehityskulussa, työn muutosten kohtaamisessa sekä työurapolun rakentamisessa. Ohjaus on myös välitila, jossa työntekijä voi vetää henkeä ja pysähtyä, jossa hänellä on tilaa ja aikaa pohtia, tutkia, selkiyttää ja kehitellä. Ohjaus tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden löytää merkitystä ja mielekkyyttä sekä synnyttää ja jäsentää oivalluksiaan työssä.

Ohjaus työpaikalla on yhteistoimintaa, jossa tuetaan ja edistetään ohjattavaa siten, että hänen toimijuutensa vahvistuu. Toimijuus on muun muassa motivaatiota ja sen säilyttämistä, pysyvyyttä ja tahtoa, tekijyyttä ja vastuuta. Steven Reissin motivaatioteorian mukaan elämän 16 perusmotiivia yhdistyvät jokaisessa ihmisessä ainutlaatuisella ja hänelle tyypillisellä tavalla ja vahvuudella. Eri asiat motivoivat eri ihmisiä ja motiivien voimakkuus vaihtelee yksilöittäin paljonkin. Esimiehen tulee kohdata johdettavansa yksilöinä, kysyä ja kuunnella, osoittaa aitoa kiinnostusta ja selvittää yhteistyössä työntekijän kanssa, mistä juuri tämä kyseinen työntekijä motivoituu voidakseen vastata näihin yksilöllisiin tarpeisiin. Ohjaus on toimintamuoto, joka tarjoaa hyvin soveltuvan alustan työnantajan ja työntekijän yhteiselle dialogille, tutkimiselle ja reflektoinnille.

Onko tämä kaikki liian vaikeaa ja vaativaa esimiehillemme, jotka eivät ole ohjauksen asiantuntijoita? Ei ole. Keinoja tarjota ohjausta työpaikalla on lukuisia, ja osaamistaan voi kehittää monin tavoin. Työyhteisössä jo olemassa olevien toimintamuotojen käytössä kyse onkin usein enemmän siitä, että valitaan työntekijöitä arvostava, osallistava ja kuunteleva näkökulma. Kaikkea ohjaustyötä ei myöskään tarvitse tuottaa työyhteisön omin voimin, vaan ulkopuolelta voidaan hankkia sekä maksutonta että maksullista palvelua.

Työelämäohjaus. Teea Oja 2014.

Työntekijöille tarjottava ohjaus ei ole haihattelua eikä pehmoilua. Se on strategista toimintaa, jonka päämäärinä ovat sekä hyvinvointi että tuottavuus ja tuloksellisuus. Ohjaus työpaikalla on älykästä, tarkoituksenmukaista ja tarpeellista toimintaa, jotta voimme hyvin ja menestymme tulevaisuudessa. 

 "Että jos sitä ihimistä kuunnellaan, aika pienillä juttuilla voijaan saaha sillä ohojauksella ja kannustuksella suurempi hyöty työpaikalle. Että oikeesti suhtaudutaan vakavasti, vai onko se vaan sellasta että on nyt nämä vaatimukset täytetty.”

TUUKKA

Puhuin otsikon aiheesta Work goes happy -tapahtumassa Oulussa 2.11.2016 mm. väitöstutkimukseeni (keskeneräinen) pohjautuen, jonka aineistosta Tuukan (nimi muutettu) kommentit ovat. Voit kuunnella puheeni podcastina täältä:  https://www.kieku.co/channel/Wgh/YGrzcAM.

Työkaluja työelämäohjaukseen / Worklife guidance toolbox

(Scroll the page down to read this in english)

Muokkaus 26.9.2016: Upea suomenkielinen versio työkalupakista on nyt saatavilla!
http://wlguidance.wixsite.com/toolbox-fi

Yhtenä viimeisistä mutta ei vähäisimmistä töistäni ennen työpaikan vaihdosta kesällä 2016 osallistuin viiden maan työelämäohjauksen yhteistyöhankkeeseen. Islanti, Suomi, Ruotsi, Alankomaat ja Itävalta löivät hynttyyt yhteen ja tarkastelivat 2 vuoden ajan työssä olevien aikuisten ohjausta. Hankkeessa lisättiin osallistujien ymmärrystä työpaikalla tapahtuvasta ohjauksesta eli työelämäohjauksesta (worklife guidance), jaettiin hyviä käytäntöjä ja laadittiin työkalupakki sekä uraohjaajien että HR-asiantuntijoiden käyttöön työelämäohjauksen toteuttamiseksi. Työkalut soveltuvat hyvin myös kaikille työssä oleville avuksi oman uran pohdintaan ja suunnan  hahmottelemiseen!

The Toolbox - tietoa ja työkaluja työelämäohjaukseen 

"Worklife guidance - Development of guidance and counselling in the workplace" -hanke tuotti kohtuullisen laajan nettisivuston työelämäohjauksen aiheesta. Toolbox -nettisivuilta löytyy tietoa työelämäohjauksesta ja erilaisia malleja siihen, millä tavoin työssä oleville aikuisille voi ohjausta tarjota. Sivustolta löytyy työelämäohajukseen käytännönläheisiä työkaluja: itsearviointeja, testejä, tehtäviä ja toimintamalleja. Joiltakin Toolboxin sivuilta löytyy myös loistavia linkkejä paitsi artikkeleihin myös vastaaviin koosteisiin ohjaustyökaluja! Vastasin sivuston tekniikasta ja ulkoasusta, tekstit tuotimme yhdessä kansainvälisen projektiryhmän kanssa.

Helmikuussa ja huhtikuussa 2016 olin mukana toteutamassa valmennusta uraohjaajille ja työyhteisöjen avainhenkilöille (johtajat, esimiehet, HR-asiantuntijat) työkalupakin käyttöön. Toivottavasti työkalupakista on hyötyä sinullekin! Sivusto laadittiin englannin kielellä. Jos enklantisi ei taivu, ei hätää: sivuja käännetään parhaillaan suomen kielelle (osa sivuista on jo käännettykin).

Ole hyvä: http://wlguidance.wixsite.com/toolbox 

_________________________________________________________________________________


One of my last assignments in my previous job - before I changed workplace in the  summer 2016 - was to work in partnership project between 5 European countries. Iceland, Finland, Sweden, The Netherlands and Austria cooperated for 2 years in order to take a good look at adult guidance and in particular at guidance in the workplace. In the collaboration  participants' understanding about guidance at the workplace (i.e. worklife guidance) was enhanced, best practices were shared and a website / toolbox for worklife guidance developed. 

Worklife guidance toolbox is aimed for guidance service providers and HR professionals, and supports them in providing guidance and counselling to employees. The toolbox consists of various methods, best practices, cases and practical tools. I think this toolbox is also useful to any employee interested in his or her own career management and development! 

"Worklife guidance - Development of guidance and counselling in the workplace" project developed rather broad website about worklife guidance. On the website you can find information about worklife guidance and also procedures and models on how to offer guidance and counselling for employees. There are also excellent links to other pages containing not only articles about the issue but also practical tools for guidance and counselling! I was responsible for the outfit and technique of the website, and the content we produced together with the international project group. 

In February and in April 2016 I conducted a training course for career counsellors and key personnel of work places (executives, managers and HR specialist) on getting to know the toolbox and to use the tools in their work. I hope this website and toolbox helps you too! Site was initially written in English, but will be translated in Icelandic, Finnish, Swedish, Dutch and German during this autumn (some of the pages are already translated). 

Here you go! http://wlguidance.wixsite.com/toolbox 

Etänä, lähinä, ihan omannäköisesti joustaen

Vaihdoin työpaikkaa kesän aikana, noin kolmatta kertaa aikuisen työurani aikana. En siis ole kovin rutinoitunut tällaisiin suuriin mullistuksiin! Työpaikan vaihdos onkin herättänyt minussa monenlaista reflektointia itsestäni ja mm. tavastani tehdä työtä (aiheeseen liittyen saattaa ilmestyä useampikin postaus). Tässä kirjoituksessa pohdin tämän päivän työntekoa asiantuntijatyössä - lähinä, etänä vaiko jollakin muulla tavalla joustaen?

Muutama sana etätyöstä:

• Etätyö on työtä, jossa työ tehdään tietotekniikan avulla siellä, missä se työntekijän ja työnantajan kannalta kulloinkin on tarkoituksenmukaisinta. 
• Etätyön edistämisessä on kysymys innovatiivisten, tuottavien ja humaanien työnjärjestelyjen tukemisesta. 
• Etätyö perustuu luottamuksen ja vastuun tasapainoiseen suhteeseen. Perinteisen, usein työn ulkoisiin puitteisiin kohdistuvan valvonnan ja ohjauksen sijasta joudutaan keskittymään työn sisältöön ja tuloksiin. Vastuun antaminen ja luottamuksen osoittaminen vahvistaa tyypillisesti työntekijän sitoutumista työhön.
• Kaikki työ ei tietenkään ole muutettavissa etätyöksi, eikä ole tarpeenkaan, sillä perinteisissä työn tekemisen paikoissa ja muodoissa on paljon hyvää. Päivä viikossa tai kaksi päivää kuussa - etätyön määrä voi vaihdella tilanteen mukaan. Työnteon eri muotojen joustava yhdisteleminen parhaita puolia yhdistellen tuokin suurinta hyötyä. Olennaista on, että joustavuutta haetaan molempien osapuolten, sekä työnantajan että työntekijän ehdoilla, mahdollisimman suurta tasapuolisuutta tavoitellen. 
• Etätyö ei tarkoita vuorovaikutuksen heikentymistä. Tutkimusten valossa näyttää ilmeiseltä, että ajoittainen irrottautuminen sosiaalisesta kanssakäynnistä ja työpaikan moninaisista rutiineista parantaa olennaisesti keskittymismahdollisuuksia ja juuri tätä kautta tuo lisää tuottavuutta työhön. 

(Lähde: TEM: Etätyöopas työnantajille) 

Etätyöllä talouskasvua!

Me Naiset (10/2014) listasi etätyön parhaiksi puoliksi seuraavaa: 
Se säästää aikaa ja rahaa. Sinulla on työrauha. Sinulla on valinnanvapaus. Homma ei ole myöskään aikaan sidottua. Kotona voit myös valita vapaasti, minkälaisessa asennossa työskentelet. Myös työasu on vapaavalintainen.
Huonojakin puolia löytyy:
Vaarana on eristäytyä. Ei saa kunnollista palautetta. Tehtävänantojen ymmärtäminen saattaa olla vaikeampaa. Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen työkavereiden kanssa on hankalampaa. Kotona keskeytyksiä aiheuttavat mahdollisesti kiljuvat kakarat ja pölisevä puoliso. Lisäksi siellä on myös runsaasti houkutuksia. Missä menee kodin ja työn raja? Jos töitä tekee jatkuvasti kotosalla, alkaa nopeasti unohtaa, että se on paikka, jossa pitäisi pystyä myös rentoutumaan. 

Usein etätyöstä tehdään sopimus, vaikka se ei toki ole pakollinen (ks. esim. Turre Legal). Etätyösopimuksessa voidaan sopia esim. siitä, mikä on etätyön määrä päivinä viikossa, kuukaudessa tai vaikkapa 3 kk jaksossa - ja onko viikossa päiviä, jolloin etätyötä ei voi tehdä ollenkaan.

Joustavampaa työtä - juuri minun näköistäni?

Itse olen huomannut kesän ja alkusyksyn aikana, että etätyön sijasta haaveilen etätyö-lähityö -dikotomiaa joustavammasta työtä. Uutena työntekijänä viihdyn hyvin työpaikalla oppimassa substanssin lisäksi organisaatiokulttuurin piirteitä, tutustumassa työkavereihin ja saamassa perehdytystä tehtäviini. Työpaikallani on käytössä työajan liukumat sekä aamusta että iltapäivästä kuten myös etätyömahdollisuus siitä erikseen sovittaessa. En kuitenkaan osaa (ainakaan vielä) käyttää näitä hyväkseni tukeakseni luontaista työn tekemisen tyyliäni. Kaipaan ihan omannäköistäni työn jouston mallia.

Joustava työ on sekä työntekijää että työnantajaa hyödyttävää. Työterveyslaitoksen psykologi Anna Tienhaaran (HS 8/2015) mukaan joustoa työpäiviin halutaan perinteisesti lasten takia, mutta yhä enemmän myös ikääntyvien vanhempien huolehtimiseen ja yleisesti työn ulkopuolisen elämän elämiseen. Työnantajan kannattaakin joustaa, koska mitä enemmän työntekijä pystyy vaikuttamaan työhönsä, sitä tyytyväisempi hän on. Joustomahdollisuudet lisäävät tutkitusti myös motivaatiota, sitoutumista ja tehokkuutta. 

Mistä minä sitten haaveilen? Elämäni vuorotyöläisen puolisona ja kolmen alakouluikäisen, aktiivisen ja harrastavaisen lapsen vanhempana on juuri niitä ruuhkavuosia, joista kyllä puhutaan - mutta joita hyvin vähän työpaikoilla tai yhteiskunnassa laajemminkin huomioidaan (aiempi kirjoitukseni aiheesta mm. täällä).

Olen aamulla töissä klo 8.30, sillä olen käynyt uimassa. Mieheni hoitaa lasten kouluunlähdön varmistelut tänään, vapaapäivänään. Iltapäivällä joudun lähtemään töistä - kesken erittäin kiinnostavan jutun jota olen työstämässä - jo klo 15, jotta ennätän hotkaista jotain suuhuni ja kuskata yhden lapsen treeneihin, kun mieheni kuskaa kahta muuta lasta eri harrastuksiin. Koppaan lapsen autoon ja vien treeneihin kaupungin toiselle laidalle klo 16.30. Kiirettä pitää, ruuhka-aikaan! Mutta kun pääsemme perille, on minulla 1,5 tuntia "omaa aikaa" - istua autossa, käydä kaupassa, lähteä juoksulenkille, ajaa ruuhkassa ees-taas kotiin? Ei, minä kaivan kannettavan tietokoneeni esiin, otan mukavan asennon ja ryhdyn töihin. Puolitoista tuntia kiinnostavan aiheen parissa sujahtaa nopeasti ilman häiriöitä, ja saan päivällä kesken jääneen homman valmiiksi. Hyvä ja rauhallinen mieli rentoutua loppuilta kotona, auttaa lapsia läksyissä ja kokkailla maittavaa iltapalaa perheelle! 

En siis vain haaveile, vaan toteutan jo nyt oman näköistäni joustavaa työtä. Johtotähtenäni on ajatus, että "kunhan työt tulee tehdyksi - hyvin". Aiemmin haaveilemani kellokortti on nykyisessä työssäni käytössä (mobiilisovelluksena puhelimessa), ja se palvelee minua aivan loistavasti - ei huonoa omatuntoa, jos joskus täytyykin lähteä aiemmin tai tulla myöhemmin! Seuraava steppini onkin selvittää uudella työpaikallani, lasketaanko tällainen oma-aloitteinen joustava iltatyöskentely työajaksi, vai teenkö sitä aivan omaan piikkiini. Kellokortilla erilaisiin pätkiin jaksottuva päivittäinen työaika tulee kuitenkin tehokkaasti dokumentoiduksi. Vaatiiko tällainen työskentely etätyösopimusta, joustotyösopimusta tms.?

Elämäntilanteessani tällainen joustaminen sopii minulle kuin nenä päähän:  helpottaa perheen ja työn yhteen sovittamista, vähentää stressiä, lisää tehokkuuttani, työtyytyväisyyttäni ja työmotivaatiotani. Voiko työnantaja olla välittämättä näistä vaikutuksista? 

PORTFOLIO - osaamisen tallentaja & uranhallinnan tukija

Portfolio on käsite, johon törmäsin uudelleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kansainvälisessä uraohjausvälineistön kehittämishankkeessa (Worklife Guidance). Hankkeessa pohdimme viiden maan ohjauksen asiantuntijoiden kanssa erilaisia työvälineitä työssä olevalle aikuiselle urasuunnittelun tueksi. Mikä on portfolio anti urasuunnittelussa, entä sen muoto? 

Uraohjaajat pohtimassa modernia portfoliota valmennustilaisuudessa talvella 2016. 

Itselleni henkilökohtaisesti portfolio on tullut tutuksi opiskeluaikoina lukiossa ja yliopistossa (vuosituhannen taitteessa), jolloin kokosin opintoihin liittyviä suorituksia jos jonkinnäköisiksi näytekansioiksi opettajille. Ehkäpä portfolio elää ja voi hyvin edelleen opiskelumaailmassa? Työelämässä sillä ei kuitenkaan ole ollut kysyntää. Työskentelen koulutuskentällä, joten työtäni ei voi kuvailla ensisijaisesti visuaaliseksi. Visuaalisen työn tekijöillä portfoliolla on ollut aina paikkansa (taiteilijat, graafikot, arkkitehdit jne.).

Aloin pohtia portfolion tarvetta enemmänkin, kun toimin pintakäsittelyalan ja talonrakennuksen perustutkinto-opiskelijoiden uraohjaajana. Millä tavalla rakennuspintakäsittelijä voisi tuoda osaamistaan esille kuvallisen portfolion kautta, entä talonrakentaja? Näiden toteutusmallien vielä ollessa kehitteillä mielessäni sain varmistuksen portfolion tarpeellisuudesta, kun päätin hakea työtä toisesta organisaatiosta yli 13 vuoden yhtäjaksoisen työrupeaman jälkeen. En suinkaan ole tehnyt yhtä ja samaa työtä, vaikka saman työnantajan palveluksessa olen ollutkin. Olen suunnitellut, johtanut, ideoinut, innovoinut, kehittänyt, kouluttanut, valmentanut ja ohjannut hyvin vaihtelevissa tehtävissä ja toimintaympäristöissä! Mutta kuka muistaa kaikkea tuota tekemääni työtä, sen moninaisuutta - minun kai se pitäisi muistaa? Täytyi todellakin ajan kanssa kaivella menneisyyttä, että edes kaikki työvuodet tulivat mieleeni. (Onneksi olen säännöllisehkösti päivittänyt CV:täni, joten ihan kaikki ei ole painunut unholaan.)

Portfoliolla on monenlaisia funktioita tekijästä ulkopuolisille tahoille:

• opinnoissa osaamisen kertymisen kuvaajana ja arvioinnin perustana (itsearviointi, ulkopuolinen arvioija), opintosuoritusten saamisen edellytyksenä 
• työnhaussa oman osaamisen esiin tuomisen välineenä, työnantajan vakuuttajana niin osaamisestasi kuin sitoutumisestasi työnhakuun ja haettavaan tehtävään 
• visuaalisilla aloilla demonstraatioina työsuorituksista ja osaamisesta kuvallisessa / tuotteiden muodossa, myös tarjousten liitteenä 

Itselleni merkittävin wake-up call oli oma tilanteeni. Ehkäpä, jos olisin vaihtanut työnantajaa vuoden tai parin välein, CV:ni kertoisi kovastikin tekemistäni töistä organisaatioden ja titteleiden kautta. Erityisesti pitkään samassa organisaatiossa (ja jopa samalla tittelillä) työskentelevien tulisi itse aktiivisesti miettiä, miten tallettaa kokemuksiaan ja osaamistaan, jottei se ole vain muistin varassa. Portfoliota tulisi kerätä ihan koko uran ajan, opinnoista työhön ja läpi erilaisten työtehtävien ja työnantajien, harrastuksista ja muista elämän projekteista. Portfolio on mitä mainioin väline uranhallintataitoja tukemaan! 

Portfolio: 

• Osoittaa sinulle itsellesi, miten voit yhdistää opinnoista kertyneen pääoman ja kokemukset käytännön työssä yhdeksi mielekkääksi kokonaisuudeksi. 
• Antaa sinulle tunteen, että urallasi on jokin suunta ja tavoitteita, kun teet itsellesi näkyväksi jo kokemaasi ja oppimaasi. Vahvistaa tavoitteen asettamista, toimintasuunnitelman laatimista ja sen eteen ponnistelua. 
• Auttaa sinua hahmottamaan uraasi jatkumona, suurena kokonaisuutena - ei esimerkiksi vain yksittäisinä työpätkinä ja palasina. 
• Auttaa sinua pohtimaan aika ajoin uraasi ja sen suuntaa: millaisia moninaisia uravaihtoehtoja sinulla voisi olla kertyneen osaamisesi perusteella, nykyisessä organisaatiossa tai sen ulkopuolella? 
• Vahvistaa itsetuntemustasi, kun tunnet osaamisesi ja kykenet puhumaan siitä vakuuttavasti. 

Uraohjaajien pohdintaa nykyaikaisen portfolion muodosta ja sisällöstä. 

Kansainvälisessä hankkeessa partnerimaat tarjosivat portfolion muodoksi hyvin perinteistä word-dokumenttia, johon henkilö kirjoittaen kerää osaamistaan. (Tästä linkistä voit käydä katsomassa, millaisia vaihtoehtoja eri maat tarjosivat portfoliolle!) En kyllä purematta niele tällaisia muinaisjäänteitä. Lisäsinkin Toolboxiin osion e-portfoliosta. Kyllä kai tänä päivänä portfolio on jollakin tavoin digitaalisessa muodossa? Tämä on minulla vielä mietinnässä. Onko netissä ilmaisia ohjelmia, joilla voisin koota portfolioni näppärästi ja myös päivittää sitä jatkossa ahkerasti? Voisiko portfolioni olla suljettu / yksityinen, vai tulisiko sen päin vastoin olla julkinen? Tässä olemme varmaan erilaisia, toiset haluavat pitää tietonsa yksityisempinä. 

• www.wix.com on ilmainen ja todella todella helppo ohjelma nettisivujen tekoon, myös visuaalisesti vaikuttava, jos niin haluat! 

Ilmaisia sivustoja juuri nimenomaan portfolion kokoamiseen:

• www.portfoliogen.com- ilmainen e-portfolio-ohjelma, joskin ilmaisversiona melko rajoittunut (esim. voit ladata vain 10 liitettä tai 10 valokuvaa) 
• https://pathbrite.com 
• www.portfoliobox.net
• www.foliospaces.org

• Blogit: Blogger, Wordpress. Ainakin bloggerin kohdalla koen ongelmana, että en osaa suojata kokonaista blogia salasanalla, jonka saatuaan vastaanottaja pääsisi näkemään blogini / portfolioni. Voin jakaa blogipohjaisen portfolioni lukuoikeuden jollekin sähköpostiin, mutta henkilön tulee kirjautua bloggeriin omilla google-tunnuksillaan. Mutkikasta. Ehkä Wordpressissä on toisenlaisia ominaisuuksia? 

Taidan aloittaa oman portfolioni kokoamisen saman tien. Ilmaisista portfolio-alustoista minulla ei ole kokemusta, joten ehkä voisin kokeilla jotain niistä. Jos kuitenkin haluan portfolioni olevan yksityinen ja ensisijaisesti itseäni varten, täytyy minun vielä tutkailla mm. blogien eri ominaisuuksia.

Onko sinulla kokemusta, kommentteja e-portfolion kokoamiseen liittyen?